Britin ja minun viimeiset kilpailumme tälle kaudelle kilpailtiin elokuun viimeisenä viikonloppuna Hollannissa ja siitä seuraavana tiistaina minä istuin Suomessa luentosalissa enemmän tai vähemmän skarppina klo 8.15. Ylipäätään Suomeen olin tullut edellisenä yönä, joten pidempään en oikein olisi voinut Saksassa olla.
Britti lomaili Hollannin kisan jälkeen viikon Saksassa, jonka jälkeen se matkusti Suomeen saapuen perille seuraavana maanantaina. Britti oli kulkenut hyvin ja palautui matkasta nopeasti. Suomessa se sai jatkaa täyslomaansa syyskuun puoliväliin asti. Käytännössä tämä tarkoitti tarhailua ja talutuslenkkejä maastossa.
Edelleen Britti tekee normaalia kevyempää työtä ja saa palautua rauhassa melko intensiivisestä kesästä. Mielestäni on tärkeää muistaa antaa hevoselle myös kevyempiä kausia, jotta ne pysyvät terveinä ja motivoituneina. Kirjoitinkin kilpahevosen palautumiskaudesta Vetcaren Hevosesi hyväksi -sivustolle, kannattaa käydä lukemassa ajatuksiani aiheesta.
Olemme kuitenkin vähitellen palaamassa palautumiskaudelta normaalimpaan treeniin ja viime keskiviikkona meillä olikin syksyn ensimmäinen kouluvalmennus. Valmennus meni hyvin ja saimme hyvää palautetta kesän aikaisesta kehityksestä. Nyt tiedämme syksyn aloitustilanteen ja tavoitteet talven treenille. Tärkeintä on keskittyä edelleen meidän suoruuteemme: jos hevonen ei ole rehellisesti molemmilla pohkeilla ja tasaisella molempien ohjien tuntumalla, ei se voi myöskään liikkua rehellisesti selän läpi ylämäkeen.
Britin palautumiskauden seurauksena vuorokausiini vapautui aikaa, kun tallilla ei kestänyt päivittäin niin kauaa. Tämä aika on käytetty hyväksi tulevaisuuden suunnitteluun niin opiskeluiden kuin ratsastuksenkin kannalta sekä ihan puhtaaseen rentoutumiseen. Tavoitteet ovat edelleen korkealla ja nyt pitää vain kehittää reitti niiden saavuttamiseen.
Unelmat on tehty toteutettaviksi.
Olette uskomattoman upea pari.