Mennellä viikolla Britin lepokaudesta ravistettiin viimeisetkin rippeet pois ja aloitimme taas normaalin treenaamisen useamman kerran viikossa. Viimeiset pari viikkoahan olemme kyllä käyneet kouluvalmennuksissa, mutta muuten olemme maastoilleet ja pitäneet kevyitä päiviä normaalia enemmän. Emme myöskään olleet hypänneet Hollannin kilpailuiden jälkeen.
Maanantaina aloitimme estevalmennuksella. Britti oli hyppytauosta huolimatta todella hyvä ja rento, sillä oli ilo hypätä. Aloitimme muutamalla yksittäisellä esteellä, jonka jälkeen tulimme pari kertaa lyhyen radan melko matalalla korkeudella.
Tiistaina lastasin Britin traileriin ja ajoin Ypäjälle treeneihin. Illalla olimme kouluvalmennuksessa, jossa keskityttiin jälleen kerran suoruuteen. Haimme myös tarkkuutta siirtymisiin sekä pohkeenväistöihin. Britti oli myös tiistaina todella hyvä, vaikka opeteltavaa totta kai riittää, jotta kouluprosentteja saadaan ensi kaudelle ylöspäin.
Keskiviikkona vuorossa oli puomi- ja kavalettiharjoittelua, teemana pohkeilla kääntäminen ja hevosen taivuttaminen. Kavaleteillahan tehtävän helppous aiheuttaa usein haasteita, kun hevonen ei itsessään syty kavaleteista samalla tavalla kuin isommilla esteillä. Jokainen askel tulee siis oikesti ratsastaa, jos haluaa harjoituksista täyden hyödyn irti.
Torstaina jatkoimme vielä Ypäjällä, kun vuorossa oli este- ja kenttäratsastajien fysiikkatutkimuksen toinen maneesimittaus. Kyseessä on siis tutkimus, johon olen Britin kanssa osallistunut ja nyt mitattiin sekä minun että Britin sykkeitä samalla, kun hyppäsimme esteradan 120 cm korkeudella. Lisäksi minulta mitattiin hengityskaasuja maskin avulla. Britti hyppäsi radan hyvin ja pääsimme lähtemään hyvillä mielin takaisin Helsinkiin. Sykedataa pääsemme näkemään myöhemmin.
Nyt neljän päivän tiiviimmän treeniputken jälkeen Britti saa pari päivää vähän hengähtää ja sitten taas jatkuvat treenit. Harjoitus tekee mestarin. 🙂